Siirry sisältöön

Kouluruokailu on muutakin kuin ruokaa

Hyvin järjestetty kouluruokailu edistää viihtyvyyttä ja koulutyössä jaksamista sekä rytmittää luontevasti koulupäivää. Yhdessä syöminen kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta sekä kasvattaa ruokakulttuuriin kannustaen arvostamaan ruokaa ja sen tekijöitä. Tavoitteena on, että jokainen oppilas ruokailisi ja kokisi kouluruokailun myönteisenä tapahtumana.

Kouluruokaa ja kasvatusta

Suomi on ainut maa, jossa kouluruokailu on kytketty osaksi opetussuunnitelmaa. Avarasti ajateltuna kouluruokailu ja ruokakasvatus kytkeytyvät useaan oppiaineeseen. Parhaiten kouluruokailuun liittyviä asioita voidaan nostaa esille kotitalouden-, biologian-, terveystiedon- ja liikunnan oppiaineissa sekä monissa kouluissa valinnaisena tarjottavalla pikkuyrittäjät-kurssilla.

Ruokakasvattajina toimivat niin koulun opetushenkilöstö kuin ruokapalveluhenkilöstö. Ruokakasvatus on luonteva osa koulupäivää ja toteutuu parhaiten koululounaalla. Osallistava kouluruokailu sisältää terveys-ja tapakasvatusta, kestävän kehityksen oppeja sekä työelämä-ja turvallisuuskasvatusta. Ruokapalveluhenkilöstöllä on ratkaiseva rooli kouluruokabrändin rakentamisessa. Koulun opetus-ja ruokapalveluhenkilöstön ja oppilaiden välinen mutkaton vuorovaikutus luo pohjan hyvin toteutetulle kouluruokailulle. Oppilaan vanhemmat ja koulun aikuiset vastaavat osaltaan kouluruokailuun liitettävien positiivisten asenteiden syntymisessä. Myönteinen ruokapuhe opitaan pitkälti mallioppimisen kautta. Onnistunut kouluruokailu on koko koulun yhteinen asia.

Kolmannes päivän energiasta

Kouluruokailusuosituksen (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2017) mukaan täysipainoinen kouluateria kattaa noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Kouluruokalista on laadittu niin, että laskennallinen ravintoaineiden saantitavoite toteutuu keskimäärin viikon aikana. Kouluruokailussa teemaviikkojen ja -päivien, juhlapyhien sekä sesonginmukaisuuden huomioiminen tuovat kouluruokailuun vaihtelua.

Lounaan lisäksi oppilaille tulee järjestää maksuton ja ravitseva välipala, mikäli oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Monissa kouluissa on tarjolla välipalaa kaikille oppilaille maksullisesti.

Täysipainoinen kouluateria sisältää aterian kaikki osat

Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Ateria on monipuolinen, täysipainoinen ja ravitseva, kun kaikkia sen osia nautitaan oikeassa suhteessa. Koulun henkilökunta, lautasmallin mukaan koostettu malliateria tai kuva lautasmallista ohjaavat koululaisia aterian kokoamisessa ja tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Kouluruokailu järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, tervettä kasvua ja kehitystä edistäen.