Skip to content

Šattut leat superborramuš

Šattuide gullet visot ruotnasat, ruohtasruotnasat, muorjjit ja heđemat. Šattuid borran ovddida dearvvašvuođa. Dat buoridit varradeaddaga ja geahpedit riskka buohccát tiippa 2 sohkardávdii, váibmo- ja varrasuotnadávddaide sihke juoga borasdávddaide.

Šattuid fápmu lea čihkosis daid vuoibmeávdnasiin. Dain oačču vitamiinnaid, minerálaid, sárrasiid ja antioksidánttaid, mat leat vealtameahttumat organisma doaibmamii, šaddamii ja buresbirgejupmái. Tableahttaburkkiin ii dáid ávdnasiid gánnet borrat, go dutkamušaid mielde vitamiidnabuktagiin eai leat seammalágan ávkkit go šattuid borramis. Go šattuin lea olu čáhci, dain oažžu dušše unnán energiija ja dat veahkehit deattu hálddašeamis. Daid fiberat devdet čoavjji ja dássejit varasohkkara molsašuddama, mii veahkeha skuvlalaččaid veadjit ja vuodjut skuvlabargguide guhkkit. Maiddái bánit ja algŋat liikojit šattuid gáskimis.

Suopmelaččaid livččii buorre lasihit šattuid borrama. Juohke goalmmát 4-5- Luohkáid oahppiin ii bora ollege beaivválaččat šattuid, heđemiid dahje murjjiid. Badjedásseahkásaččain dušše okta guđa oahppis borrá šattuid ja juohke viđat heđemiid dahje murjjiid beaivválaččat. Mánnái lea doarvái 5-6 máná čorpma dievva šattut beaivvis. Buđet ii rehkenastojuvvo šattuid mearrái, go das lea iežas báiki tallearkamálles.

Šattut buktet borranbeavdái ođđa smáhkkavásáhusaid ja ilu čalbmái. Máŋggat šattuid dearvvašvuođa ovddideaddji ovttastusat leat daid ivdneávdnasat. Dan dihtii lea buorre herskostallat máŋgga ivdnásaš šattuin juohke beaivvi. Šattut leat njálgga okto dahje giksaduvvon lasáhussan, ja dain sáhttá lasihit borramušaid smáhka ja sáhppatvuođa. Faskko rušppi dahje geassegurppeba pastabutnjosii ja makarovnnaluđii. Lasit ruohtasruotnasiid mállásiidda ja báđiide, sáhtát buhttet beali borramušrávvaga bierggus šattuin. Ohcabehtet ovttas ođđa šaddorávvagiid.

 

 

Go tallearkka deavdá borramušain vulošmálle mielde dahje beali vuložis varas ja giksan šattuin, lea bealli beaivvi šaddomearis čoahkis. Iđđedis sáhttá návddašit murjjiid suohkadiin dahje jogurttain ja eahketbihttáláibái smávvet ruotnasiid. Heđen lea buorre gaskabihttá ja johtá skuvlalačča rehpos skuvllii ja astoáigedoaimmaide. Boarrásutge mánát atnet árvvus jiekŋaskáhppii gárvvisin čuhppon šattuid go bohtet ruoktot skuvllas. Šattut heivejit maid herskostallamii: deattáldahkan heive muorjjemissocohkodat dahje heđensaláhtta ja snuohtardeapmái heivejit šaddo- ja ruohtasruonassákkit buonjusteapmái.

Dutkamušaid mielde mánát liikojit borrat dan, mii lea ruovttus fálaldahkan. Juos ruoktot ostojuvvo ruotnasat ja heđemat, ja dat leat oažžumis álkit ja leat geasuheaddji, dat maid gártet njálbmái. Atte mánáge válljet gávppis, maid šattuid ja heđemiid ruoktot ostojuvvo. Buot smáhkain ii dárbbaš dalán liikot, muhto dávjá ođđa smáhkaide hárjána, go daid smáhke máŋgga geardde. Mánát liikojit borrat šattuid buoremusat, go saláhttaávdnasat fállojuvvojit sierra, ja ođđa smáhkaide oahpásmuvvamii movttiidahtto, muhto ii bággejuvvo. Go dearvvaslaš borrandábiid oahppá jo mánnán, lea jáhkehahtti ahte dat seilot maiddái ollesolmmožin.

Suopmelaš ruotnasat, muorjjit ja heđemat lea buot njálgásamos loahppageasis ja čakčat. Dálvit ruohtasruotnasat, lávkkit ja kálat leat buorre ja hálbbes borramušat. Ieš galmmihuvvon dahje gávppi buolašskáhpes čoggojuvvon muorjjit buktet beavdái murjjiid smáhkaid ja antioksidánttaid maiddái dálvit. Hálbbimusat ja buoremusat šattut leat sesoŋŋaid áigge. Gávppis dat oidno ovdamearkka dihte sitrusheđen- dahje aspárggusfálaldagain, maid gánneha ávkkástallat.

Ná čoggojit beaivvi šattut