Mielkkis álkit buorri
Máilmmi mielkki geavaheapmi TOP 5
Suopma
Irlánda
Ođđa Selánda
Australia
Kypros
Mielki lea oassi suopmelaš borramuškultuvrras, ja suopmelaččat golahitge eanemus mielkki oppa máilmmis, badjel 300 kilo heakka ala jagis. Statistihkka jođihan viđa riika lassin mielkki juhket olu maiddái eará Davviriikkain, Stuorra Britannias ja Estteeatnamis. Skuvllain mielkki juhket maiddái ovdamearkan Jáhpanis, Malesias, Thailánddas, Argentiinnás, Meksikos ja Iranis. Suopmelaččat návddašit badjel beali mielkkis njárbes hámis dahje mielkin, loahppamielkin ja jogurtan. Dan lassin borret vuosttá ja Missocohkodaga. Lákcajieŋa borramis mii leat statistihkaid njunnošis Eurohpás. Suopmelaš čehppodat mielkebuvttadeamis lea dovddus, ja meijerbuktagat leat min mearkkašahtti doalvunbuktagat. Suopmelaččat golahitge eanemus mielkki oppa máilmmis, badjel 300 kilo heakka ala jagis.
Mielkebuvttadeapmi lea dehálaš ealáhus, mii ealáskahttá ja doallá dálonguovllu ássojuvvon. Suomas leat sullii 300 000 bahčingusa. Mielkebuvttadeami siidobuktagiin ožžot 85 proseantta gusabierggubuvttadeamis. Gusaid givrodat lea daid nákca ávkkástallat borramuššan sitnu, mii ii heive spiinniid ja soadjašibihiid biebmamii. Sitnu doallan gilvinperiodas atná fuola bealdoeatnama ráhkadusas.
Mielki lea dutkamušain gávnnahuvvon ávkkálažžan dahje neutrálan dearvvašvuođa dáfus. Mielkki juhkamis sáhttet leat miehtemielalaš váikkuhusat earenoamážit buoidivuođa ja tiippa 2 sohkardávdda eastadeami dáfus. Go dutkit árvvoštallet borramušávdnasiid dearvvaslašvuođa, sii čikŋot dutkandihtui viidásit. Suopmelaš biebmoávžžuhusat vuođđuduvvetge vuđolaš dieđalaš čielggadanbarggu bohtosiin gárvvistuvvon Davviriikkaid biebmoávžžuhusaide. Beaivválaččat rávvejuvvo návddašit 5-6 desilihttera njárbes mielkebuktagiid, dego mielkki, loahppemielkki, jogurtta ja loahpi ja borrat dan lassin 2-3 vajahaga vuosttá. Danin go mielkki vuodja lea garas, duhtaduvvon vuodja, lea buorre válljet buktagiid main lea unnán vuodja ja vuojahis molssaeavttuid.
Mielki heive hui bures skuvlalačča biebmojuhkamuššan
Kalsiuma ja D-vitamiinna dárbbašit dávttiid ráhkadusávnnasin, B-vitamiinnat oassálastet dehálaš ávnnasmolsašuvvanreakšuvnnaide ja B12-vitamiidna lea dušše ealligotti buktagiin. Maid jodi lea vealtameahttun ávnnasmolsašumi dábálaš doaibmamii. D-vitamiinna ja jodi oažžun lea suopmelaččain leamašan vánis. Mielkeproteiinnain lea buorre kvalitehta, ja sisttisdollet lysiinna, mii šaddogotti buktagiin lea dušše unnán. Nuba mielki dievasmahttá bures šaddoborramušdiehtta. Suvrramielkebuktagiid mielkesivrabaktearat sáhttet ovddidit dearvvasvuođa, dasgo dat bajásdollet čoliid buorre baktearanáli.
Mielkebuktagat heivejit lihkadeamis máhccamii, dasgo dat sisttisdollet justa vuogas meriid, čitnahydráhtaid, proteiinnaid, ja minerálaid, maid deahkit dárbbašit lihkadeami maŋŋá. Suvrramielkebuktagat ja vuostávuodjaláibi ollesčalbmeláibbis heivejit iđit-, gaska, ja eahketbihttán. Luonddujogurttas ja murjjiin dahje heđemiin gárvvásmuvvá njálgga smoothie.